Kuka olen?

Synnyin vuonna 1980 Helsingissä. Omaa sukuani olen Klami ja avioliiton myötä Kankaanpää.
Lapsuuteni vietin ihanassa kodissa aluksi äitini ja isäni kanssa ja vuonna 1990 sain pikkusiskon. Elämääni on mahtunut paljon tyyntä ja myrskyä.
Isäni työt ja opiskeluni ovat vieneet minua ympäri Suomea. Olen asunut pariin otteeseen Helsingissä. Olen myös asunut Espoossa, Turussa useampaan otteeseen, Vantaalla, Nurmijärvellä, Ruskolla, Virossa Tallinnassa ja Kohilassa, Hartolassa ja Pietarissakin hetken yliopisto-opintojeni aikana
. Nykyään asun Mäntsälässä ja täällä olenkin asunut kaikkein pisimpään yhtäjaksoisesti.
Viroon muutin perheeni kanssa vuonna 1994. 90-luvun alun lama vei vanhempieni it-alan yrityksen konkurssiin, kun asiakkaat eivät pystyneet maksamaan laskujaan. Tämä vei yritteliäät vanhempani katsastamaan markkinoita Suomenlahden eteläpuolella. 
Peruskoulun päästötodistukseni sainkin Tallinnassa olleesta suomalaisesta koulusta ja vanhempieni eron myötä muutimme sisareni ja äitini kanssa Turkuun, jossa pääsin Puolalanmäen lukioon. 
Kielitaitooni kuluu venäjä, viro ja englanti. Ruotsia osaan, mutta koska sitä en opiskellut Virossa niin opintoni perustuvat vain lukiossa opiskeltuun.
Naimisiin menin vuonna 2007 ja ensimmäinen lapseni syntyi vuonna 2009 ja toinen 2013. Perheeseeni kuuluu myös
hyvin sekarotuinen koira, joka hankimme iloksemme meille vuonna 2008 vähän niin kuin harjoituslapseksi.
Töissä olen tällä hetkellä DHL GLobal Forwarding (Finland) Oy:ssä ja sen palveluksessa olenkin ollut kohta 13 vuotta. Työtehtäväni ovat matkan varrella muuttuneet. Suurimman osan ajasta ja siis edelleen olen kuitenkin toiminut tuontitullaustiimissä tehtävänimikkeellä Customs Specialist. Minulla on myös toiminimi eli yrittäjyys on minulla veressä. Oma yritykseni on vielä alkutekijöissä ja painottuu käsityöalaan.

Elämä on kasavattanut minua ja haasteita on eteeni heitetty, jonka vuoksi luonnehdinkin itseäni monessa sopassa keitetyksi selviytyjäksi. 
Minä noin  4 vuotiaana.
Tässäpä pieni kertomus minusta, Emilia Kankaanpäästä os. Klamista.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys on turvattava Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) tiedotti 27.2., että Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys muuttuu kokeiluluonteiseksi, puhelimella tehtäväksi etäpäivystykseksi. Tiedotteen mukaan etäpäivystykseen siirryttäisiin asteittain huhtikuun alkuun mennessä siten, että perjantaisin klo 15 – 18 sekä viikonloppuisin klo 8 -18 lääkäripalveluista vastaisi puhelimen päässä oleva, etäpalveluun keskittynyt ostolääkäri, Kuopiossa kirjoilla olevasta Savoa Partners Oy:stä. Saadun tiedon mukaan samankaltaisia palveluja kokeillaan jo pari muussakin terveyskeskuksessa. Mutta missä ja millä menestyksellä ei toistaiseksi ole julkista tietoa. Sitä ei ole myöskään Savoa Partnersin kanssa tehty sopimus, ei ainakaan yksikkökustannuksia koskevien tietojen osalta. Rekisteritietojen mukaan Savoa Partners Oy on pieni, vuonna 2016 perustettu yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 162 tuhatta euroa. Parin vuoden toimi
Lue lisää

1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon

1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon olisi hyvä alku Suomalaista erikoissairaanhoitoa pidetään pääosin erinomaisena. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleislääkäripula on jatkunut 1990-luvulta. TNS Gallupin kyselyssä 28 prosentilla oli ollut vaikeuksia päästä lääkäriin. Ratkaisua ongelmaan on haettu sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta, sotesta. Hallituksen sisäisen koplauksen seurauksena sen sisällöksi tuli ”valinnanvapaus”, palveluja tarvitsevan oikeus valita yksityisen ja julkisen tuottajan välillä. Näin tehtiin pari vuotta sitten myös Ruotsissa. Ja nyt siellä puhutaan hoitokriisistä: päivystys ei toimi, sairaimmat saavat huonompaa palvelua, yksityisten terveysvakuutusten määrä on kaksinkertaistunut. Ja kaikki on aina vaan kalliimpaa. On aika katsoa toisaalle. Emeritusprofessori Martti Kekomäki ja kumppanit ovat puhuneet tuhannen lisälääkärin mallista. Sen sijaan, että pilkotaan koko systeemi keskenään kilpaileviin osasiin, satsataan terveysk
Lue lisää
Onko ansaintalogiikalla väliä? Viime viikolla Esperit, Attendo ja monet muut hoivafirmat pääsivät taas kerran selittelemään, miksi hyvän hoidon kriteereistä oli tingitty niin monessa ikäihmisten hoitolaitoksessa. Firmojen selitykset noudattelivat klassista kaavaa: yhtäältä kritiikki otetaan nöyrästi vastaan ja toisaalta suunnataan huomio muihin toimijoihin, kuten kuntiin. Erityisesti firmojen edustajat kiistävät sen, että niiden ansaintalogiikalla itsellään olisi roolia ongelmassa. Tähän on syytä pysähtyä. Yksityinen ja julkinen ansaintalogiikka eroavat toisistaan siinä, että yksityisessä toiminnassa – erityisesti osakeyhtiön kohdalla – ensisijainen tavoite on liiketaloudellinen voitto. Mitä pienemmät nettokustannukset, sitä suurempi voitto. Työvoimaintensiivisellä alalla ansaintalogiikka synnyttää automaattisesti sellaisen työorganisaation, jossa kaikki hyvän hoidon kriteerit ovat ehdollisia työvoimakustannusten minimoimiselle. Ei siis pitäisi olla yllätys, että h
Lue lisää