Kohti eduskuntaa

Politiikkaan lähdin mukaan vasta hiljattain eli viime kunnallisvaaleissa. Sitä ennen olin tyytynyt seuramaan politiikkaa takavasemmalta. 

Kunnallisvaalit olivat hieno kokemus ja hetken näytti siltä, että saamme kolmannen paikan kunnan valtuustoon Vasemmistoliitolle, mutta ei 1. varavaltuutetun tittelikään huono ole. Ja sen seurauksena pääsin Kasvatus- ja sivistyslautakuntaan kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi varajäseneksi ja kohta varsinaiseksi jäseneksi. Olen saanut onnekseni olla varajäsenenä paikalla useasti lautakunnassa ja muutaman kerran valtuustossakin ja valtuustokokouksessa sain kunnian esittää Vasemmiston valtuustoaloitteen: Aloite hyvää hallintoa koskevan ohjeiston valmistelemiseksi.

Kansanedustajan pesti on ollut haaveenani jo kauan. Opiskellessani Helsingin Yliopistossa tuo haave heräsi kunnolla henkiin ja nyt koin ajan olevan oikea lähteä tavoittelemaan tämän haaveen toteutumista.

Politiikka ei ole nyt mielestäni tehty vuosiin kansan etu mielessä vaan yritysten etu mielessä. Tuntuu, että siellä on unohdettu nyt se pääasia, miksi eduskunta on olemassa eli se, että siellä ajetaan koko kansan asioita.

Minua kauhistuttavat eduskunnan tekemät leikkaukset, jotka ovat suurta osaa kansaa koskettaneet. Ketään eivät palvele varsinkaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt leikkaukset, päinvastoin. Opetuksen taso kärsii, resurssipula vaanii, kun ei ole rahaa palkata tarpeeksi henkilökuntaa ja opetuksen taso kärsii. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen pitää panostaa sillä kliseisestikin sanottuna lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuutemme,

Ehdottomasti olen myös sitä mieltä, että eduskunnassa saisi istua korkeintaan kaksi kautta peräkkäin, niin sinne saataisiin uutta verta, osaamista ja ajattelua. Nyt siellä tuntuu moni kauan istunut urautunut samaan linjaan vuodesta vuoteen ja se ei tee hyvää sillä eduskunnan tärkein tehtävähän on ajaa koko kansan asioita ja ajatella koko kansan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ja onhan Presidentinkin kausi rajattu.