1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon


1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon olisi hyvä alku


Suomalaista erikoissairaanhoitoa pidetään pääosin erinomaisena. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleislääkäripula on jatkunut 1990-luvulta. TNS Gallupin kyselyssä 28 prosentilla oli ollut vaikeuksia päästä lääkäriin.

Ratkaisua ongelmaan on haettu sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta, sotesta. Hallituksen sisäisen koplauksen seurauksena sen sisällöksi tuli ”valinnanvapaus”, palveluja tarvitsevan oikeus valita yksityisen ja julkisen tuottajan välillä.

Näin tehtiin pari vuotta sitten myös Ruotsissa. Ja nyt siellä puhutaan hoitokriisistä: päivystys ei toimi, sairaimmat saavat huonompaa palvelua, yksityisten terveysvakuutusten määrä on kaksinkertaistunut. Ja kaikki on aina vaan kalliimpaa.

On aika katsoa toisaalle.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki ja kumppanit ovat puhuneet tuhannen lisälääkärin mallista. Sen sijaan, että pilkotaan koko systeemi keskenään kilpaileviin osasiin, satsataan terveyskeskusten palvelukykyyn perusterveydenhoidossa, erityisesti lääkärille ja hammaslääkärille pääsyssä. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin se, että kansalaisten nopeampi pääsy lääkäriin voitaisiin hoitaa ”palkkaamalla tuhat lääkäriä terveyskeskuksiin” HS 6.1.

Tätä samaa lääkettä voi hyvin perustein suositella myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, Keusotelle. Myös Keusotessa mukana olevien kuntien on maksettava erikoissairaanhoidon laskut, jotka ovat sitä suuremmat, mitä huonommin perusterveydenhoito toimii.

Tavoite 1000 lisälääkäristä toisi päivänvaloon myös terveydenhoitojärjestelmämme piilevän, lääkäreiden poistumaa koskevan ongelman. Työikäisistä lääkäreistä tulee 2020-luvulla pian huutava pula, kun 55 – 64 -vuotiaat lääkärit jäävät eläkkeelle.

Tätä poistumaa ei korvata muuten kuin runsaalla lisäkoulutuksella.

Lääkäriliiton tilastojen mukaan 35 – 44 -vuotiaiden lääkäreiden määrä ei 2000-luvulla ole kasvanut. Kasvua on ollut vain alle 34-vuotiaiden lääkäreiden määrässä. Mutta sillä kasvulla voi kuitata vain murto-osan yli 55-vuotaiden lääkäreiden poistumasta.

Terveyskeskusten henkilökunta ongelma ja ilmeisesti heikot työolot ovat esitettyjen tietojen valossa tehneet niistä myös valitettavasti ei-toivotun työpaikan lääkäreille. Tärkeää olisi siis ehdottomasti tuhannen lääkärin lisäksi vaatia ”terveyskeskukset kuntoon”!

Uudistus ei saa edetä niin kalliina kuin vaikuttaa sillä se voidaan aloittaa tervejärkisesti ja huomattavasti halvemmalla. Tähän mennessä kun ei kukaan ole pystynyt todistamaan, että tavoiteltuja säästöjä olisi tulossa, pikemminkin päinvastoin.

1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon ei tätä ongelmaa täysin ratkaise, mutta olisi varmasti askel oikeaa suuntaan. Ilman tällaista korjausliikettä soten – myös Keusoten - palvelulupausta on todella vaikea lunastaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys on turvattava Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) tiedotti 27.2., että Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys muuttuu kokeiluluonteiseksi, puhelimella tehtäväksi etäpäivystykseksi. Tiedotteen mukaan etäpäivystykseen siirryttäisiin asteittain huhtikuun alkuun mennessä siten, että perjantaisin klo 15 – 18 sekä viikonloppuisin klo 8 -18 lääkäripalveluista vastaisi puhelimen päässä oleva, etäpalveluun keskittynyt ostolääkäri, Kuopiossa kirjoilla olevasta Savoa Partners Oy:stä. Saadun tiedon mukaan samankaltaisia palveluja kokeillaan jo pari muussakin terveyskeskuksessa. Mutta missä ja millä menestyksellä ei toistaiseksi ole julkista tietoa. Sitä ei ole myöskään Savoa Partnersin kanssa tehty sopimus, ei ainakaan yksikkökustannuksia koskevien tietojen osalta. Rekisteritietojen mukaan Savoa Partners Oy on pieni, vuonna 2016 perustettu yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 162 tuhatta euroa. Parin vuoden toimi
Lue lisää

Kohti eduskuntaa

Politiikkaan lähdin mukaan vasta hiljattain eli viime kunnallisvaaleissa. Sitä ennen olin tyytynyt seuramaan politiikkaa takavasemmalta.  Kunnallisvaalit olivat hieno kokemus ja hetken näytti siltä, että saamme kolmannen paikan kunnan valtuustoon Vasemmistoliitolle, mutta ei 1. varavaltuutetun tittelikään huono ole. Ja sen seurauksena pääsin Kasvatus- ja sivistyslautakuntaan kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi varajäseneksi ja kohta varsinaiseksi jäseneksi. Olen saanut onnekseni olla varajäsenenä paikalla useasti lautakunnassa ja muutaman kerran valtuustossakin ja valtuustokokouksessa sain kunnian esittää Vasemmiston valtuustoaloitteen: Aloite hyvää hallintoa koskevan ohjeiston valmistelemiseksi. Kansanedustajan pesti on ollut haaveenani jo kauan. Opiskellessani Helsingin Yliopistossa tuo haave heräsi kunnolla henkiin ja nyt koin ajan olevan oikea lähteä tavoittelemaan tämän haaveen toteutumista. Politiikka ei ole nyt mielestäni tehty vuosiin kansan etu mielessä vaan yritysten
Lue lisää
Onko ansaintalogiikalla väliä? Viime viikolla Esperit, Attendo ja monet muut hoivafirmat pääsivät taas kerran selittelemään, miksi hyvän hoidon kriteereistä oli tingitty niin monessa ikäihmisten hoitolaitoksessa. Firmojen selitykset noudattelivat klassista kaavaa: yhtäältä kritiikki otetaan nöyrästi vastaan ja toisaalta suunnataan huomio muihin toimijoihin, kuten kuntiin. Erityisesti firmojen edustajat kiistävät sen, että niiden ansaintalogiikalla itsellään olisi roolia ongelmassa. Tähän on syytä pysähtyä. Yksityinen ja julkinen ansaintalogiikka eroavat toisistaan siinä, että yksityisessä toiminnassa – erityisesti osakeyhtiön kohdalla – ensisijainen tavoite on liiketaloudellinen voitto. Mitä pienemmät nettokustannukset, sitä suurempi voitto. Työvoimaintensiivisellä alalla ansaintalogiikka synnyttää automaattisesti sellaisen työorganisaation, jossa kaikki hyvän hoidon kriteerit ovat ehdollisia työvoimakustannusten minimoimiselle. Ei siis pitäisi olla yllätys, että h
Lue lisää