1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon

1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon olisi hyvä alku

Suomalaista erikoissairaanhoitoa pidetään pääosin erinomaisena. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleislääkäripula on jatkunut 1990-luvulta. TNS Gallupin kyselyssä 28 prosentilla oli ollut vaikeuksia päästä lääkäriin.

Ratkaisua ongelmaan on haettu sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta, sotesta. Hallituksen sisäisen koplauksen seurauksena sen sisällöksi tuli ”valinnanvapaus”, palveluja tarvitsevan oikeus valita yksityisen ja julkisen tuottajan välillä.

Näin tehtiin pari vuotta sitten myös Ruotsissa. Ja nyt siellä puhutaan hoitokriisistä: päivystys ei toimi, sairaimmat saavat huonompaa palvelua, yksityisten terveysvakuutusten määrä on kaksinkertaistunut. Ja kaikki on aina vaan kalliimpaa.

On aika katsoa toisaalle.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki ja kumppanit ovat puhuneet tuhannen lisälääkärin mallista. Sen sijaan, että pilkotaan koko systeemi keskenään kilpaileviin osasiin, satsataan terveyskeskusten palvelukykyyn perusterveydenhoidossa, erityisesti lääkärille ja hammaslääkärille pääsyssä. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin se, että kansalaisten nopeampi pääsy lääkäriin voitaisiin hoitaa ”palkkaamalla tuhat lääkäriä terveyskeskuksiin” HS 6.1.

Tätä samaa lääkettä voi hyvin perustein suositella myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, Keusotelle. Myös Keusotessa mukana olevien kuntien on maksettava erikoissairaanhoidon laskut, jotka ovat sitä suuremmat, mitä huonommin perusterveydenhoito toimii.

Tavoite 1000 lisälääkäristä toisi päivänvaloon myös terveydenhoitojärjestelmämme piilevän, lääkäreiden poistumaa koskevan ongelman. Työikäisistä lääkäreistä tulee 2020-luvulla pian huutava pula, kun 55 – 64 -vuotiaat lääkärit jäävät eläkkeelle.

Tätä poistumaa ei korvata muuten kuin runsaalla lisäkoulutuksella.

Lääkäriliiton tilastojen mukaan 35 – 44 -vuotiaiden lääkäreiden määrä ei 2000-luvulla ole kasvanut. Kasvua on ollut vain alle 34-vuotiaiden lääkäreiden määrässä. Mutta sillä kasvulla voi kuitata vain murto-osan yli 55-vuotaiden lääkäreiden poistumasta.

Terveyskeskusten henkilökunta ongelma ja ilmeisesti heikot työolot ovat esitettyjen tietojen valossa tehneet niistä myös valitettavasti ei-toivotun työpaikan lääkäreille. Tärkeää olisi siis ehdottomasti tuhannen lääkärin lisäksi vaatia ”terveyskeskukset kuntoon”!

Uudistus ei saa edetä niin kalliina kuin vaikuttaa sillä se voidaan aloittaa tervejärkisesti ja huomattavasti halvemmalla. Tähän mennessä kun ei kukaan ole pystynyt todistamaan, että tavoiteltuja säästöjä olisi tulossa, pikemminkin päinvastoin.

1000 lisälääkäriä ja terveyskeskukset kuntoon ei tätä ongelmaa täysin ratkaise, mutta olisi varmasti askel oikeaa suuntaan. Ilman tällaista korjausliikettä soten – myös Keusoten - palvelulupausta on todella vaikea lunastaa.