Tekstit

Ilmastoviisas ja oikeudenmukainen Suomi

Kuva
Otsikko on Vasemmistoliiton ilmastopoliittisen ohjelman nimi. Ohjelmassa Vasemmistoliitto tavoittelee
oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa, joka tähtää lämpötilan nousun pysäyttämiseen globaalisti 1,5 asteeseen
verrattuna esiteolliseen aikaan. Tähän mennessä lämpötila on noussut noin yhden asteen. Ohjelman mukaan kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään on vähennettävä ja hiilen sitoutumista maahan ja
kasveihin on lisättävä – nopeasti. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikassa huomioidaan
ihmisten erilaiset mahdollisuudet ja rajoitukset, kuten tulotasot ja asuinpaikat. On tärkeää huomata, että ilmastonmuutos ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ongelma, vaan kytkeytyy
luonnonvarojen ylikulutukseen. Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista puuttumatta samalla myös valtarakenteisiin
sekä talouden toiminnan logiikkaan ja ohjausmekanismeihin. Kuntien on tuettava ilmastonmuutoksen hillintää tukevia liikennemuotoja, kuten kevyttä liikennettä ja
joukkoliikennettä. On tuettava taloyht…

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat haltuun

Kuva
Uutisissa on toistuvasti kerrottu, kuinka taas yksi koulu on todettu sisäilmaongelmaiseksi. Oppilaat ja opettajat oireilevat ja kunnan päättäjillä ole oikein selvää näkemystä siitä, mistä on kysymys ja mitä pitäisi tehdä.

Vastuu sisäilman laadusta on kuitenkin aina työnantajalla, koulujen osalta kunnilla.

Viime keväänä julkistettiin THL:n johtaman AVATER-tutkimushankkeen tulokset. Hankkeen loppuraportin mukaan 10–30 % kunnista kokee koulujensa sisäilmatilanteen hankalaksi tai jopa vaikeaksi. Suurimmalla osalla kunnista ei kuitenkaan ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista.

Hanketta johtanut professori Anne Hyvärinen tiivisti, että monessa kunnassa päätökset perustuvat
mittauksiin, joilla ei ole tiedemaailman ja viranomaiskäytännön hyväksyntää. Hätätilassa tehdään sitten mitä mielen tulee, usein myös sellaista mitä ehdottomasti pitäisi välttää.

Sisäilmasairaus ja monikemikaaliyliherkkyys (MCS) vaivaa jo 800 000 suomalaista

Kuva
Monikemikaaliyliherkkyys (MCS) ja sisäilmasairaudet lisääntyvät huolestuttavalla vauhdilla. Monikemikaaliyliherkkyys puhkeaa usein home- ja kosteusvauriomikrobialtistuksen jälkeen. Tällöin voidaan puhua myös sisäilmasairaudesta. Hengitysliiton mukaan monikemikaaliherkkyys voi kehittyä joskus myös ilman selvää homesairauttakin.

Miten oireet näkyvät?
Tyypillisiä oireita ovat altistumista seuraava väsymys, päänsärky, pahoinvointi, silmä-, limakalvo-, iho- ja hengitysoireet (ilman loppumisen tunne ja astma) sekä monet pyörrytyksen ja väsymyksen kaltaiset yleisoireet.
Pahimmillaan oireet estävät täysin työnteon tai vapaa-ajan vieton ympäristössä, jossa on altistavia aineita. Kun yliherkkä ei altistu kemikaaleille, hän on oireeton ja voi hyvin. 
Monikemikaaliherkkyys ja sisäilmasairaus ei ole psyykkinen sairaus, eikä kyse ole myöskään allergiasta, vaikka niin onkin haluttu väittää ja monia niin kohdellaan. On todella järkyttävää, että monet lääkärit mieluummin diagnosoivat psyykkisen sairauden…
Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys on turvattava
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) tiedotti 27.2., että Mäntsälän terveyskeskuksen viikonloppupäivystys muuttuu kokeiluluonteiseksi, puhelimella tehtäväksi etäpäivystykseksi.
Tiedotteen mukaan etäpäivystykseen siirryttäisiin asteittain huhtikuun alkuun mennessä siten, että perjantaisin klo 15 – 18 sekä viikonloppuisin klo 8 -18 lääkäripalveluista vastaisi puhelimen päässä oleva, etäpalveluun keskittynyt ostolääkäri, Kuopiossa kirjoilla olevasta Savoa Partners Oy:stä.
Saadun tiedon mukaan samankaltaisia palveluja kokeillaan jo pari muussakin terveyskeskuksessa. Mutta missä ja millä menestyksellä ei toistaiseksi ole julkista tietoa. Sitä ei ole myöskään Savoa Partnersin kanssa tehty sopimus, ei ainakaan yksikkökustannuksia koskevien tietojen osalta.
Rekisteritietojen mukaan Savoa Partners Oy on pieni, vuonna 2016 perustettu yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 162 tuhatta euroa. Parin vuoden toiminnan perusteell…
Nyt on aika palauttaa Ikäihmisten ja vammaisten kunnioitus
Hoivakriisi on nyt viime aikoina ollut paljon julkisuudessa. Kriisin syitä koskevaa keskustelua ei voi kokonaan laittaa vain yksityisten hoivayritysten vastuulle. Myös kuntien ja kuntayhtymien rooli palvelujen tilaajana on syytä selvittää.
On myös ehdottomasti laajennettava tarkasteltavien palvelujen piiriä. Se, mitä tähän mennessä on tullut esiin lähinnä ikäihmisten hoidossa, pitää mitä ilmeisimmin paikkansa myös muissa hoiva palveluissa, kuten vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja mielenterveyskuntoutuksessa.
Näissä palveluissa ”asiakkaan” paikalla on ihminen, jonka itsemääräämisoikeutta on rajattu. Se taas tekee hänestä usein – ei tietenkään aina – tahon, joka ei osaa pitää puoliaan samalla tavalla kuin terveet ja täysin oikeustoimikelpoiset ihmiset osaavat.
Tiettävästi ongelmista ja niiden havainnoinnista on keskusteltu myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote), jolle kuntien tekemät sopimukset ja niihin li…
Onko ansaintalogiikalla väliä?

Viime viikolla Esperit, Attendo ja monet muut hoivafirmat pääsivät taas kerran selittelemään, miksi hyvän
hoidon kriteereistä oli tingitty niin monessa ikäihmisten hoitolaitoksessa. Firmojen selitykset noudattelivat klassista kaavaa: yhtäältä kritiikki otetaan nöyrästi vastaan ja toisaalta
suunnataan huomio muihin toimijoihin, kuten kuntiin. Erityisesti firmojen edustajat kiistävät sen, että
niiden ansaintalogiikalla itsellään olisi roolia ongelmassa.
Tähän on syytä pysähtyä.
Yksityinen ja julkinen ansaintalogiikka eroavat toisistaan siinä, että yksityisessä toiminnassa – erityisesti
osakeyhtiön kohdalla – ensisijainen tavoite on liiketaloudellinen voitto. Mitä pienemmät
nettokustannukset, sitä suurempi voitto. Työvoimaintensiivisellä alalla ansaintalogiikka synnyttää automaattisesti sellaisen työorganisaation, jossa
kaikki hyvän hoidon kriteerit ovat ehdollisia työvoimakustannusten minimoimiselle. Ei siis pitäisi olla
yllätys, että hoidon laadusta tiukan …

Kohti eduskuntaa

Politiikkaan lähdin mukaan vasta hiljattain eli viime kunnallisvaaleissa. Sitä ennen olin tyytynyt seuramaan politiikkaa takavasemmalta. 
Kunnallisvaalit olivat hieno kokemus ja hetken näytti siltä, että saamme kolmannen paikan kunnan valtuustoon Vasemmistoliitolle, mutta ei 1. varavaltuutetun tittelikään huono ole. Ja sen seurauksena pääsin Kasvatus- ja sivistyslautakuntaan kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi varajäseneksi ja kohta varsinaiseksi jäseneksi. Olen saanut onnekseni olla varajäsenenä paikalla useasti lautakunnassa ja muutaman kerran valtuustossakin ja valtuustokokouksessa sain kunnian esittää Vasemmiston valtuustoaloitteen: Aloite hyvää hallintoa koskevan ohjeiston valmistelemiseksi.
Kansanedustajan pesti on ollut haaveenani jo kauan. Opiskellessani Helsingin Yliopistossa tuo haave heräsi kunnolla henkiin ja nyt koin ajan olevan oikea lähteä tavoittelemaan tämän haaveen toteutumista.
Politiikka ei ole nyt mielestäni tehty vuosiin kansan etu mielessä vaan yritysten etu mielessä. …